|
Mikkeli-Seura perustettiin 7.
maaliskuuta 1951 ja merkittiin patentti- ja rekisterihallituksen
yhdistysrekisteriin 17. marraskuuta 1952. Perustamista edelsi 5.
helmikuuta 1950 pidetty kokous, jossa neuvoteltiin Mikkeliin
perustettavasta kotiseutuyhdistyksestä. Tähän kokoukseen
osallistuivat maaherra Alpo Lumpeen kodissa rehtori Alma Jauhiainen,
maisteri Signe Björnström, kaupunginjohtaja Väinö Molander,
lääninneuvos Emil Huitti, ylilääkäri Tauno Relander, rehtori
Teodor Kumpulainen, rehtori Väinö Kaasalainen, päätoimittaja
A.A.Tienheimo, päätoimittaja Rainer Aaltonen, lehtori Lauri
Cantell, varatuomari P.P.Piispanen, arkkitehti Eero Jokilehto sekä
kaupunginsihteeri Antti Ahvenainen.
1950-luvun puolivälissä
silloisen puheenjohtajan, piispa Martti Simojoen myötä toiminnassa
oli erityisen dynaaminen jakso. Seura osallistui aktiivisesti
käytyyn kotiseutukeskusteluun ja keräsi koko ajan arvokasta
arkistomateriaalia. Seuran pitkäaikainen sihteeri Keijo Astala
laati syksyllä 1960 historiikin, jossa hän toteaa: "Seura on
perustamisensa jälkeen kuluneiden 10 vuoden aikana kokoontunut
Mikkelin asian merkeissä kaikkiaan 6 kertaa ja johtokunta tai
työvaliokunta on pitänyt kokouksiaan 9 kertaa. Seura on
järjestänyt yleisölle kolme esitelmätilaisuutta ja ollut mukana
kahden isänmaallisen juhlan järjestelyissä, joihin se on
järjestänyt esitelmöitsijän ja puhujan. Se on laatinut 4
arkistonäyttelyä, julkaissut runoilija Tavaststjernan muistokiven
pystytykseen liittyvän lehtori Arvo Pekosen kirjasen K. A.
Tavaststjerna revivus (1960) ja osallistunut kotiseutua tunnetuksi
tekevien muistolaattojen aikaansaamiseen.
Seura vaikutti myös eversti
Otto Henrik von Fieandtin muistokiven pystyttämiseen hänen
synnyinseudulleen Rämälään v. 1962. Tämä Suomen sodan sankarin
ja korpisoturin muistokivi paljastettiin 29.6.1962, jolloin everstin
syntymästä oli kulunut 200 vuotta. Seuraavana vuonna oli kaupungin
125-vuotsijuhla ja seura osallistui sen järjestelyihin mm.
valokuvakilpailulla maakunta-arkistossa.
Seuran toiminnassa on ollut
nähtävissä aaltoliikettä hiljaisemman ja aktiivisemman toiminnan
kausina. Mikkelin kaupungin kulttuurilautakunnan järjestämä
kokous v. 1982 aloitti taas uuden, dynaamisen jakson seuran
toiminnassa. 1980-luvun alussa oli tullut voimaan myös laki, joka
velvoitti kunnat huolehtimaan kotiseututyöstä omalla alueellaan.
Puheenjohtajaksi valittiin Hillevi Vesterinen, joka vuoteen 2006
asti toimi tässä tehtävässä. Uudelleen elvytetty
toiminta toi heti 56 jäsentä v. 1983. Seura järjesti näyttelyn
mikkeliläisen taiteilijan Helmi Usmalan töistä kirjastoon, teki
aloitteita, piti luentoja ja antoi lausuntoja.
1980- ja 1990 -luvuilla seura
julkaisi myös Helmi Usmalan kuvittaman Piirsin Mikkeliä - teoksen
ja Hellahuoneesta kerrostaloelämään -kirjan, joka sisältää
mikkeliläisten muistitietoa asumisesta ja elämäntavoista. Vuonna
1996 valmistui korttisarjan Mikkelin kulttuurihistoriallisesti
arvokkaista rakennuksista ja korvalusikkapinssi, jolla on
esikuvansa Tuukkalan hautalöydöissä. Myös Mikkelin kirkonkylää
1770-luvulla kuvaava nk. Sprengtportenin manööverikartta
julkaistiin julistekoossa.
Myös uusi vuosituhat on
tuonut monenlaista toimintaa seuraan. Jokavuotista
vinkkisuunnistusta odotetaan kaupungilla kun kevät koittaa,
monenlaisia mielenkiintoisia esitelmätilaisuuksia on järjestetty,
annettu lausuntoja ja tehty yhteistyötä eri organisaatioiden
kanssa. Erityinen huoli seuralla on ollut Mikkelin vanhojen
puutalojen kohtalosta niiden saadessa usein väistyä
markkinavoimien tieltä.
Mikkeli-Seura
pyrkii alueellisen identiteetin lujittamiseen ja monipuolisen
kotiseututyön toteuttamiseen. Aikamatka menneisyyteen - tapahtuma Mikkelin
Veturitalleilla on osoittautunut mieluiseksi tavaksi seuralle
elvyttää vanhaa historiaa. Helmi Usmalan 100-vuotissyntymän
kunniaksi seura järjesti taidenäyttelyn Elomaan talolla
marraskuussa 2004.
Seuralla on käytössään
todellinen kulttuurihistoriallinen aarre eli 1880-luvulla
valmistunut Elomaan talo rakennuksineen osoitteessa Pirttiniemenkatu
21. Talon omistaa Elomaan perhe, joka on luovuttanut kiinteistön
seuran käyttöön. Vuokrasopimus uudistettiin hiljattain uudestaan.
Vuonna 2006 yhdistyksen puheenjohtajana aloitti
historioitsija Pia Puntanen. Hillevi Vesterinen työsti Mikkelin vanhaa hautausmaata ja
sinne haudattuja henkilöitä käsittelevän kirjan Lemmittyjen
Leposijat. Kuuntele Hillevin
ajatuksia vuonna 2006 (tarvitaan netistä maksutta ladattava
RealPlayer-soitin). Kuuntele Pia
Puntasen ajatuksia City2000 Mikkelin keskustan
kehittämishankkeesta.
Mikkeli-Seuran nettisivuja alettiin kehittää
jäsentoiminnan työvälineeksi. Vuoden lopussa seuralla
oli n. 120 jäsentä.
Vuosi
2007 oli vilkas tapahtumavuosi. Keväällä osallistuttiin
kesämessuille Mikaelissa.
Vinkkisuunnistus innosti 94 kaupunkilaista etsimään rasteja
tapahtuman 20. juhlavuotena.
Kesäkuussa oltiin kotiseuturetkellä Mikkelin uusimmassa
kaupunginosassa Haukivuorella. Kesällä olivat vuorossa myös
Kenkäveron käsityöläismarkkinat ja Salossa elokuun alussa
pidetyt Kotiseutupäivät.
Syksyllä
oltiin mukana Kampusfestarilla järjestämällä oma kaupungin
historiaan liittyvä tapahtuma Elomaan talolla. Seuran
syyskokouksessa luennoi tohtori Heikki Kupiainen talonpoikaisesta
maanomistuksesta.
Seuran esite uusittiin.
Vuosi 2008 alkoi remontilla Elomaan talossa.
Perinteinen vinkkisuunnistus järjestettiin 20.
kertaa sunnuntaina 18.5. aiheena Euroopan rakennusperintö -päivien
teeman mukaisesti ”Suomalaiset seurantalot”. Tapahtumaan
osallistui 125 henkilöä. Kesäkuun 7. päivä seuran järjestämälle
kotiseuturetkelle Anttolaan ja Ristiinaan. ”Mitä oli ennen meitä?”
-arkeologinen retki järjestettiin 19.10. Helena Partasen opastamana
Porrassalmella ja Tuukkalassa.
Yhdistys antoi lausuntoja sille lähetettyjen
osallistumis- ja arviointisuunnitelmien pohjalta Mikkelin
kaupungissa meneillään olleisiin kaavamuutoshankkeisiin.
|
